Kuinka monesti olemmekaan olleet tilanteissa, joissa kasvu, kansainvälistyminen tai muu suurehko muutos on päätöstä vaille toteuttamatta! Mikä sitten estää aloittamasta? Puuttuuko selkeä omistajien tahdonilmaisu eli lopullista ja todellista päätöstä ei ole tehty, vaan kyseessä enemmän tai vähemmän johdon tahto- ja tavoitetila. Tai vastaavasti puuttuuko johdolta näkemys tai tahto ottaa riskiä mahdollisen epäonnistumisen pelossa? Kumpi tahansa on totta, niin haasteet on jo ensimetreillä asetettu ylisuuriksi. Eli projekti on hyvin suurella todennäköisyydellä epäonnistumassa.
Tunnistatko tilanteen ja haasteen?
Niin omistajien kuin johdon tulee olla hyvin varma siitä, mikä on halutun muutoksen tavoite ja minkä vuoksi sitä ollaan toteuttamassa. Mikään muutos ei tule itsestään. Se vaatii onnistuakseen sitoutumista, selkeitä päätöksiä sekä riittävästi resursseja. Kasvua tai kansainvälistymistä voidaan esimerkiksi tavoitella, mutta onko organisaatiolla aidosti kyky toteuttaa sitä? Suurien tavoitteiden ja unelmien äärellä usein unohdetaan se tosiasia, että kyvykkyydet ja osaaminen ei vielä ole riittävällä tasolla tai sitten puuttuu jokin oleellinen palanen, jolloin riski epäonnistumisesta on moninkertainen. Aivan kuten urheilussa, niin kestävä kehitys tapahtuu vaiheittain, eikä paikallistasolta voida siirtyä suoraan Euroopan huipulle. Se vaatii aikaa ja pitkäjänteisyyttä sekä oikean tilannekuvan ymmärtämistä ja panostuksia siellä missä nähdään puutteita.
Onnistu kommunikoimalla ja sitouttamalla!
Kaikki muutos ja sen tarve tulee kyetä kommunikoimaan koko organisaatiolle ja sen sidosryhmille selkeästi ja ymmärrettävästi, jotta myös nämä tahot voivat sitoutua hankkeisiin. Mikäli näin ei toimita, niin jälleen kerran on suuri todennäköisyys epäonnistumisille. Täytyy muistaa, että jos et tiedä tai et ymmärrä et sitoudu. Kuitenkin muutoksessa ja varsinkin sen onnistuneessa toteuttamisessa sitouttaminen on kaikki kaikessa.
Kun haluttu tavoite on kirkas ja päätetty, se tulee kommunikoida ymmärrettävästi kaikille. Samalla pitää varmistaa riittävät ja oikeanlaiset resurssit sekä ennen kaikkea realistinen aikataulu, jotta ei ajauduta tilanteeseen, jossa projekti asetetaan kyseenalaiseksi jo ennen sen käynnistymistä riittämättömällä ja epärealistisella suunnittelulla. Organisaation tulee varmistaa tässä yhteydessä, että sillä on käytettävissään oikealla asenteella ja kokemuksella olevat resurssit sekä riittävän pitkän aikavälin suunnitelma ja aikataulu. Tässä ei kvarttaali toimi, jopa vuosi on lyhyt aika. Samassa yhteydessä on hyvä ottaa käyttöön uudenlaisia sisäisen yrittäjyyden ja startup-ajattelun mekanismeja, joiden avulla hankkeita ohjataan ja seurataan. Tämä varmistaa oikeanlaisen ketteryyden ja reagointikyvyn tarvittaessa. Näin huolehditaan myös siitä, että hankkeita ei lähdetä ohjaamaan perinteisillä numerojohtamisen malleilla, vaan käytetään tilanteeseen sopivia uusia mittareita ja tavoitteita. Esimerkiksi pelkkä liikevaihto ja kannattavuus eivät projektien alussa kerro koko totuutta. Parempi olisi mitata asioita, jotka tapahtuvat viikko- sekä kuukausitasolla ja kertovat etenemisestä sekä muutoksesta edelliseen mittaukseen ja haluttuun suuntaan. Numerot ovat reaalimaailman mittareita, mutta niiden pitää kuvata tekemistä ja tavoitteita oikein, jotta niiden avulla tiedetään missä mennään. Lisäksi on nähtävä ja ymmärrettävä numeroiden taakse, jotta osataan arvioida kehitystä oikein.
Väitän, että juurisyy tai ongelma muutoksien epäonnistumiselle tai niiden toteuttamatta jättämiselle ei ole muutosvastarinta tai haluttomuus kasvuun/kansainvälistymiseen, vaan kyky toteuttaa ne organisaation riskinsietokyvyllä ja toiminnalla. Hankkeen voi esimerkiksi aloittaa kysymällä ”Mikä estää meitä onnistumasta?”, ja etsimällä siihen vastaukset yhdessä sekä tämän jälkeen jalkauttamalla ja aikatauluttamalla nämä, niin onnistuminen on jo yli 50 % todennäköisyydellä taattu.